MIETI VÄHÄ!

LUE VÄHÄ! Taistelu Leipätubesta eli Emma Goldmanin Anarchism and Other Essays (1910)

Pitkä poditauko on ohi! Seuraavan MIETI VÄHÄ!n vielä vähän hautuessa Joonas ja Vade ovat jälleen lukeneet, vähän. Venäläis-yhdysvaltalainen Emma Goldman on yksi historian tunnetuimpia anarkisteja, jonka palopuheet villitsivät työkansaa taisteluun ja esivaltaa sortotoimiin. Miltä Goldmanin tunnetuimmat tekstit vaikuttavat nykyään, mitä niistä voi löytää nykyhetkeen? Miten anarkismi eroaa demokraattisesta osallistumisesta? Voiko politiikka olla iloista? Miten Goldmanin tekstit suhtautuvat viime aikaiseen filosofisen anarkismin paluuseen, puhumattakaan viimeaikaisista konkreettisista uusista yhteiskuntakokeiluista? Missä on osuuskuntaliike kun sitä tarvittaisiin? Ja mitä on "boomer metaphysics"? Lähde mukaan lukumatkallemme kohti Leipätubea ja sen yli. Lähdeviitteet: Goldman, Emma. Anarchism and Other Essays. 1910. Saatavilla myös netissä @ https://theanarchistlibrary.org/library/emma-goldman-anarchism-and-other-essays Malabou, Catherine. Stop Thief! Anarchism and Philosophy. 2023. Polity Press. Proudhon, Pierre-Joseph. What Is Property? 1840. Saatavilla myös netistä @ https://theanarchistlibrary.org/library/pierre-joseph-proudhon-what-is-property-an-inquiry-into-the-principle-of-right-and-of-governmen Catherine Malaboun haastattelu New Books in Philosophy'ssa 20.8.2025: https://newbooksnetwork.com/stop-thief-2

LUE VÄHÄ! Musiikin taikavoimasta eli Jukka Sarjalan Music, Morals and the Body

Seuraava MIETI VÄHÄ! jäi limboon, mutta sitä odotellessa Joonas ja Vade ovat palanneet lukulomaltaan toteuttamaan lupauksensa musiikkifilosofiapodista! Luimme yllättäen käteen sattuneen tutkimuksen musiikkifilosofiasta Turun akatemiassa. Jukka Sarjalan Music, Morals and the Body: An Academic Issue in Turku 1654-1808 (SKS, 2001) antoi syyn fiilistellä filosofisesti musiikin taikavoimaa kontekstissa, missä nykyaikaiset tavat lähestyä musiikkia eivät päde. Entä jos keskeistä musiikissa ei olisi esittäjä tai tuote vaan sen yleisöön kohdistama vaikutus? Entä jos musiikissa olennaista tutkittavaa olisikin kappaleiden ja partituurien sijaan sen mystinen kyky pistää ihmiset tuntemaan ja liikkumaan? Ja miltä suomalainen akateeminen filosofian tutkimus ylipäätään näytti 'bout 300 vuotta sitten? Tässä podissa vertailemme dnb-miksejä uuden ajan kamarimusiikkihetkiin ja käymme läpi musiikin kykyä herättää Voimakkaita Tunteita. Kirjallisuutta: Aristoteles, kustannusosakeyhtiö Otava kustantaja. & Pentti Saarikoski (1994). Runousoppi = Peri poiētikēs / Aristoteles ; suomentanut Pentti Saarikoski. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava. Artukka, Topi (2021). Tanssiva kaupunki: Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. Byrne, David (2012). How Music Works. La Vergne: Canongate Books. Huovinen, Erkki, Jarmo Kuitunen, Markus Mantere, Marja Heimonen, Heidi Westerlund, Matti Huttunen, Elina Packalén, & Vastapaino (kustantamo) (2008). Johdatus musiikkifilosofiaan. Tampere: Vastapaino. Platon & Marja. Itkonen-Kaila (2007). Valtio / Platon ; suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Helsingissä: Otava. Sarjala, Jukka (2001). Music, morals, and the body: an academic issue in Turku, 1653-1808. Helsinki: SKS.

LUE VÄHÄ! Elämää poliittisessa pattitilanteessa - Antonio Calcagnon On Political Impasse (2022)

Olemme lukeneet vähän, tällä kertaa kirjan Antonio Calcagnon On Political Impasse (2022, Bloomsbury). Miten ajatella sitä poliittista umpikuja tai pattitilannetta jossa elämme? Miksi niin monista tuntuu siltä, että mikään ei ole enää mahdollista? Miten tulisi suhtautua finanssikapitalismin ylivaltaan ja olisiko stoalaisella filosofialla jotain tarjottavaa itsen ja sitä kautta maailman uudelleen ajattelemiseen? Miten olla kotonaan maailmassa? Pohdimme samalla erilaisisia filosofian kirjoittamisen tapoja ja sitä, onko filosofinen namedroppailu joskus myös tarkoituksenmukaista.

Kulttuurisodan aistilliset viettelykset

Podi ottaa hetken pohdittuaan haltuun Trumpin paluun ja aina vaan raivoavat kulttuurisodat. Miksi sosiaaliliberaaleilta ei tunnu oikein lähtevän vaaleissa? Miten galluppeihin pitäisi enää edes suhtautua? Miten gokuflaatio vaikutti tulokseen? Ja onko kaikki jo ihan helvetin kyllästyneitä kulttuurisotimiseen tai siis tietenkin on, mutta ei näytä haittaavan tahtia, mistä tätä höyryä riittää? Lopussa kulttuurikorneri.

LUE VÄHÄ! Vallankumous opiskelemalla eli Freire, Paolo: Sorrettujen pedagogiikka (1970)

Vade ja Joonas ovat lukeneet tällä kertaa todellisen oppimisen ylistyksen. Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikka on kriittisen pedagogian klassikko, joka osoittaa, että vallankumous voi tapahtua vain siellä, missä opettajat ja sorrettu kansa ovat yhtä ja ihmiset oppivat opettamaan opettajiaan. (HUOM! Olimme väärässä, kirja _on_ suomennettu, ks. alla. Pahoittelemme.) Mitä 1960-luvun sorrosta ja vallankumouksellisista tilanteista ponnistava teoria koulutuksesta inhimillistämisenä opettaa meille nykyisestä jamastamme? Miten oma koulumallimme heijastaa tai ei heijasta Freiden ideoita? Ketkä ovat tänään sortajia ja ketkä sorrettuja? Ja onko maailma muuttunut sen inhimillisemmäksi vaiko päinvastoin?Tässä lukupiirissä opimme, että vaikka on tärkeää tietää, vielä tärkeämpää on ymmärtää ja osata itse. (Kaikista tärkeintä on rakastaa—kaikesta huolimatta.) Jakson lukemistoa: Boal, Augusto (1979). Theater of the oppressed. London: Pluto Press. Freire, Paulo (2000). Pedagogy of the oppressed. New York: Continuum. (s.a.). Sorrettujen pedagogiikka. (Pedagogia do oprimido, 1970.) Suomentanut Joel Kuortti. Toimittanut Tuukka -Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: Tuukka Tomperi & Juha Suoranta) Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-159-3. Tampere: Vastapaino. Fricker, Miranda (2007). Epistemic injustice: power and the ethics of knowing. Oxford University Press. Guenther, Lisa (2016). Solitary confinement: social death and its afterlives. Minneapolis London: University of Minnesota Press. Luhtakallio, Eeva & Maria Mustranta (2017). Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into. Suoranta, Juha, Nina Hjelt, Tuukka Tomperi & Anna Grant (2022). Reinventing Paulo Freire’s pedagogy in Finnish non-formal education: The case of Life Skills for All model. Educational Philosophy and Theory. 54(13), 2228–2242. DOI: 10.1080/00131857.2021.1974839.