Kasvata mua

41. Opettajamyytit kummittelee

Miksi toinen vihaa koulua ja opettajia, kun toinen taas ihailee ja haluaa itsekin alalle töihin? Ovatko opettajat sankareita vai hirviöitä? Tervetuloa opettajamyyttien äärelle. Jaksossa puidaan opettajamyyttejä Asko Karjalaisen ja Deborah Britzmanin tutkimusten pohjalta. Jaksossa käydään läpi Karjalaisen esittämät kolme opettajamyyttiä: 1.Opettajuus on synnynnäistä 2. Opettaminen on yksityisasia ja 3.Opettajan sana on totuus, sekä Britzmanin samansuuntaiset opettajamyytit: 1. Kaikki riippuu opettajasta, 2. Opettaja on asiantuntija ja 3. Opettajat ovat itseoppineita. Pitääkö näistä mikään paikkansa ja mikä merkitys tällaisilla myyteillä loppupeleissä on?Jaksossa mainitut lähteet:Deborah Britzman 1986: Cultural Myths in the Making of a Teacher: Biography and Social Structure in Teacher Education. Harvard Educational Review (1986) 56 (4): 442–457. https://doi.org/10.17763/haer.56.4.mv28227614l44u66Asko Karjalainen 1991: Ammattitaidon myytti - rehtorin päänvaiva? Latenttien merkitysstruktuurien ongelmatiikkaa eräillä Kajaanin kouluilla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto.Asko Karjalainen 1992: Ammattitaidon myytti opettajayhteisöissä. Oulun yliopisto

40. Taas hävettää kaikki - luokista ja luokattomuuksista

Aamulla herätessä hävettää kaikki: mitä tuli tehtyä ja mikä jäi tekemättä. Sen sijaan kiinnostaa kategoriattomuus ja rajojen ulkopuolilla tapahtuvat kohtaamiset. Missä minä olen, saako haahuilla menemään, mitä jos tulee asetetuksi luokkaan, johon ei tunne kuuluvansa? Tutkijan työpöydällä on vain kolme tutkimusartikkelia, joista mistään ei voi puhua. Kannattaako silloin puhua itsestään vai pitäisikö vain olla hiljaa, ettei tarvitsisi taas hävetä?Kasvata mua toivottaa hyvää kesää!Jaksossa mainittu:Pierre BourdieuKasvata mua jakso: 30. TyhmyydestäMikä meitä vaivaa -podcastYläkaupungin yö -festivaali

39. Itsekasvatus ekologisten kriisien ajassa (with Johanna Kallio)

Miten elää merkityksellisesti maailmassa, joka on matkalla tuhoon? Kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio vie meidät syväsukellukselle itsekasvatuksen maailmaan. Jaksossa keskustellaan, mitä ja millaista itsekasvatus on ja mihin sitä tarvitaan. Pohdinnoissa liikutaan aina kapitalismin logiikoista self helpiin ja kirjastojen käytäville. Lisäksi kuullaan niin ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta kuin biofobiasta ja nekrofiliastakin. Johanna valottaa, miten itsekasvatus laajenee ideaalitilanteessa yksilössä tapahtuvasta muutoksesta aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi ja näkyy muutoksena ihmisen elämänpiirissä. Käytännössä virikkeitä ja sisältöjä itsekasvatukseen voi lähteä hakemaan jaksossa mainittujen toimintojen lisäksi monilla tavoilla. Aloittaa voi esimerkiksi harjoittelemalla itsekasvattavia keskusteluja sydänystävän kanssa Martha Nussbaumin tunneteorian jalanjäljissä, löytämällä tai muodostamalla itsekasvatusyhteisöjä Santeri Alkion tai Urpo Harvan ajattelun jalanjäljissä, löytämällä merkitystä toisten auttamisesta kontribuoimalla yhteisöön esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta tai vaikkapa maadoittavista ja sidosteisuuden kokemuksia ympäristön kanssa kasvattavista puutarhatöistä tai käden taidoista, siis vastuunkannon omaksumisesta!Jaksossa mainitut lähteet ja ajattelijat sekä lisäluettavaa: Johanna Kallio (2024) Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/160374Johanna Kallio & Jani Pulkki (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus 42 (1), 25–36. https://doi.org/10.33336/aik.115551Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari & Tuomas Tervasmäki (2022). Ekoterapeuttinen itsekasvatus: Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa. Kasvatus & Aika, 16 (3), 25–48. https://doi.org/10.33350/ka.111733Johanna Kallio (2023) Cultivating the biophilic self: Urpo Harva as a theorist of environmental adult education. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults, 15(2), 159–178. https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.4695Antti Saari (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, Vol 36, nro 1. https://doi.org/10.33336/aik.88470Jalmar Edward Salomaa (1950). Tie ihmisyyteen. Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. WSOY.Juho August Hollo (1931). Itsekasvatus ja elämisen taito. WSOY.Urpo Harva (1943). Vapaa kansansivistystyö. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja II. Oy Suomen Kirja.Urpo Harva (1955). Aikuiskasvatus. Johdatus aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin Suomessa. Otava.Martha Craven Nussbaum (2008). Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. [Alkuperäinen teos julkaistu 2003.] Cambridge University Press.Erich Fromm (1971). Terve yhteiskunta. [Alkuperäinen teos julkaistu 1955.] Suomentaneet A. Kannosto ja M. Kannosto. Kirjayhtymä.Carloz Ruiz Zafón (2021). Tuulen varjo. Ensimmäinen suomenkielinen painos vuodelta 2004. Kustannusosakeyhtiö Otava.Korhonen, M. (2024). ”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”. Johanna Kallion tutkijahaastattelu. Aikuiskasvatus, 44(4), 314–315. https://doi.org/10.33336/aik.152225Rauno HuttunenJan Varpanen

38. Tavallisuus ja uuden huijaritunteen nousu

Pitkästä aikaa yleisökysymysjakso! Minni vastaa kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Jakson alussa on pidempi vastaus yhteisöjen ja ryhmien transformatiivisesta oppimisesta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena ja aloittajana. Sen jälkeen useampi kysymys liittyen tutkijan työhön ja väitöskirjan tekemiseen. Miksi kannattaa (tai ei kannata) tehdä väitöskirjaa? Tapahtuuko väitöstutkimuksen aikana transformaatiota? Mikä on vaikeinta tutkijan työssä? Mitä yliopistossa pitäisi muuttaa? Lopussa pohdintaa tavallisuudesta, huijaritunteista ja salaisista taidoista.Mainitut:Päivi Uljas (Politiittinen talous -podcast, Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia)Guy Standing (2013: The Precariat: A New Dangerous Class?)Jack ja Edee MezirowPiiroinen, A., Matikainen, M. & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa. Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3), 198-212. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/122022/72507

Bonus: Akateeminen kapina -paneelikeskustelu (Tieteiden yö 9.1.2025)

Paneelikeskustelu pureutuu akateemisen maailman ongelmakohtiin ja niitä vastaan kapinoimiseen. Miksi yliopistoissa pitää kapinoida? Millaista akateeminen kapina voi olla? Miten kapinoida yliopistossa? Keskustelu pohjautuu tekeillä olevaan Akateemiseen kapinakirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2025. Keskustelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, jotka ovat haastaneet akateemisen maailman epäkohtia eri tavoin. Keskustelua vetävät Akateemisen kapinakirjan toimittajat Minni Matikainen, Anni Piironen ja Paula Silvén. Keskustelijat: Ruska Itkonen, opiskelija (yhteiskuntatieteet, Itä-Suomen yliopisto) Nuppu Koivisto-Kaasik, tutkijatohtori, (musiikin historia, Taideyliopisto) Nelli Piattoeva, professori (kasvatussosiologia, Tampereen yliopisto) Mikko Poutanen, tutkijatohtori (politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto)  Jakso on tallennus 9.1.2025 pidetystä Akateeminen kapina -paneelista, joka järjestettiin Tieteiden yön zoom-tapahtumana. Zoomista johtuen äänenlaadussa on joitakin kupruja varsinkin tallenteen alussa (ja lopussa yhden yleisökysymyksen aikana), mutta äänenlaatu paranee alun jälkeen.